Forget the risk and leave all the negativity behind :)

Mä oon huomannut itessäni mahtavan ominaisuuden, nimittäin hitsi, vähänkö kivaa olla positiivinen! :)
Kuulostaa ehkä hieman pöljältä, mutta en mä oo aina todellakaan ollut tällainen! Kaukana kaukana tästä :D

Oon ihan vastikään älynnyt, miten paljon mahdollisuuksia mullakin on, sillä kyllähän elämä antaa kaikille lähtökohtaisesti mahdollisuudet onnistua, paljon vaan on itsestä ja omasta asenteesta kiinni, mitä saavuttaa tai jää saavuttamatta.
Tottakai sekin on fakta, että huominen on vasta huomenna, eikä ikinä tiedä, herääkö siihen seuraavaan päivään, näin se vaan on.

Elämän arvostaminen on nostanut päätään mussa itsessänikin vihdoin ihan kunnolla ja pyrin joka ikinen päivä löytämään ja iloitsemaan niistä pienistäkin positiivisista asioista, mitä mulle tapahtuu tai mitä on suunnitteilla :)

Oon myös erittäin mieltynyt lausahdukseen "Never lose hope", näin tuon lauseen facebookissa jonkun lisäämänä kansikuvana ja se vaan iski salamanlailla. Päässä välkkyi ja vilisi aiemmin ajatuksia kuten "mä en enää ikinä löydä ketään, kuka muhun muka voisi rakastua, enhän mä voi kiinnostaa ketään" ynnä muuta aivan posketonta soopaa. Pöh, ihan varmasti löytyy ihminen, joka mieltyy muhun ulkonäöllisesti ja oppii pitämään, jopa rakastamaan myös sitä sisintä olemusta, mikä sykkii tämän spontaanin, herkästi väreilevän pinnan alla. Taatusti, ehkei tänään, ehkei huomenna, ehkei ensi vuonnakaan, mutta mä olen päättänyt olla ressaamatta siitä. Miksi mä tuhlaisin aikaa ja energiaa murehtimaan menneitä tai tulevaa? Kummallekkaan et voi yhtikäs mitään tehdä, joten, why bother?

Palatakseni tuohon sytyttäneeseen tekstiin yllä, ikuistin sen myös iholleni, elämänohjeeksi ja muistutukseksi sellaisiin hetkiin, kun tuntuu, että ei vaan elämä worki. Tuo lausahdus itsessään on niin inspiroiva ja muistuttaa mua olemaan kiitollinen joka hetkestä jona vedän keuhkoihini ilmaa ja jona sydämeni lyö.

Kiitos paljon Joachim @ Fist Of Needles! :)

Mä en vielä tiedä sitä suuntaa, mihin oon menossa, enkä sitä, mitä mä konkreettisesti haluan tehdä vaikka työkseni, jahka valmistun, mutta joitain ideoita toki on syntynyt, eikä ne välttämättä liity ollenkaan tai vain osittain alaan, jota nyt opiskelen. (kai se on osa jonkinsorttista kasvuvaihetta, joka on nyt ottanut tuulta alleen)
Olen huomannut tuon positiivisuuden ja innostuksen olevan myös tämän työssäoppimisen ansiota, kun joka päivä pääsee tekemään ehkei eri asioita, mutta itseä kiinnostavia asioita, saa oppia uutta ja kokee, että ohjaaja haluaa aidosti, että saan tästä työssäoppimisestani mahdollisimman paljon irti (okei, toki asiaan vaikuttanee sekin, että ollaan tuttuja ennestään, reilun kymmenen vuoden ajalta :D ) Siitä huolimatta, musta on huippua kokea, että joku viitsii nähdä vaivaa tällaisen raakileen opettamiseen, sillä koulussa en ole moiseen fiilikseen päässyt, ikävä kyllä.

Ja vitsi, että voikin habittaa! :D tuo mainoslauseen tynkä on päässyt mun ihon alle :D
Mutta ihan oikeasti, onhan se ihan huippuhienoa, että saa asua äidin ja iskän kanssa, mummola tien toisella puolen, mutta mä kaipaan myös sitä omaa soppea, paikkaa, jonka saisin sisustaa ja somistaa lattiasta kattoon niinkuin minä haluan, ilman mitään kompromissejä kenenkään kanssa :D Kuulostaako itsekkäältä? Musta ei ollenkaan :D
Oon nyt ollut pian 4 kuukautta sinkkuna, mikä laskutaitojeni mukaan on ennätyksellinen aika kymmenen vuoden sisään :D lisäksi oon tajunnut, ettei tarvikaan heti olla etsimässä uutta ihmistä, jolle sysätä tätä mun pursuavaa intoa, toisinaan tuskastuttavaa sellaista, vaan mä ihan oikeasti haluan sen oman, ihanan turvasataman itselleni, ihan vain minulle (jahka talous sen sallii)

Tähän taas on vaikuttanut puolestaan hirmuisesti uusi mahtava blogi White Trash Disease, ja sen  kirjoittajan vastikään tekemät remontit 60-luvun kerrostalo kämpässä :D Tajusin hetki sitten, että alan hahmottaa omaa tyyliäni ja makua, mikä on tähänmennessä ollut milloin mitäkin sekalaista ja hei, huipuinta on tajuta, että se on ihan ookoo! Ei omassa kodissa tarvitse todellakaan olla mitään virheetöntä, tyylipuhdasta suuntaa noudattavaa sisustusta, hiiteen kaikki täydellisyydentavoittelu sillä saralla, haluan itselleni täydellisesti sopivan kodin isolla K:lla, en jonkun toisen ihannoimaa, jälleen on hienoa huomata omaavansa itsenäisen ajatttelun taidon :D

Niin ja se tyyli, mikä tällä hetkellä mua kovasti miellyttää on mustavalkoisuus erilaisine muotoine ja kuvioineen, toki väriäkin pitää olla, mutta se ei oo kovin haasteellinen elementti lisättäväksi :D Siis mä ylipäätään pidän kauniista asioista :D Ei se väärin ole, jos silmää miellyttää kauniit asiat, ajatukset, esineet, ihmiset, ei ainakaan musta :)

plain simple but i like it

oon niin rakastunut tähän kuosiin!

Kukin omallat yylillään, antaa kaikkien kukkien kukkia vaan, niin kauan kun ei omilla teoilla tai toimilla satuta tai loukkaa toisia niin  go for it! Oikeasti, sillä ja vain sillä on väliä, mitä mieltä sinä itse olet itsestäsi, arvoistasi, sisustustyylistä, vaatteista tai vaikka hiusten väristä ja kampauksesta :D Niin yksinkertaista se on! :D

Muutamia mukavia lausahduksia loppuun kevennykseksi kaikelle lööperille, jota oon tässä suoltanut :D

A smile is the curve that set's things straight

Surround yourself with things and people that make you happy

Be grateful and cherish the things you have

Don't take anything for granted

Be honestly the person you are or become the person you wish you were



(: 'cause life is good