Pimeyttä arkeen ja vähän valoa siihen pimeyteen (:

Niin se kesä meni menojaan ja ihan virallisesti vieläpä, kun kellot siirrettiin taas talviasetuksille. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että päivät tosissaan lyhenevät ja on oikeasti pimeää. Aikaisemmin. Mikä puolestaan on loistava syy aloittaa kynttilöiden polttaminen - viimeistään nyt :) Itse pidän kynttilöistä ja nautin liekkien tanssin katselusta suuresti, siinä on jotain maagista ja kiehtovaa.

Jostain syystä en kuitenkaan ole saanut aikaiseksi korkata ihania BoConceptin tuikkukippoja tositoimiin omassa miniyksiössäni (heh, oikeastihan se on vaan mun huone, mutta yksiö jo sanana lieventää kivasti asuntokuumetta), mutta tuolle pitäisi kyllä jo kovasti tehdä jotain! 

Ulkona näkee jo paljon ulkovaloja ja erilaisia, toinen toistaan upeampia lyhtyjä. Meilläkin niitä keikkuu pitkin pihaa tuulessa heiluen.

Synttäreihin on enää reilu viikko, pitäisi varmaan potea jotain ikäkriisiä, mutta miksi turhaan! 24 ikävuotta on älyttömän vähän, jos ihan oikeasti ajatellaan isommassa mittakaavassa! 

Vastahan mä alan heräillä siihen, kuka mä olen ja mitä mä haluan, mistä mä aloitan oman elämän rakentamisen ja milloin musta sitten oikeasti tulee aikuinen, se onkin hyvä kysymys se.

Mähän olen äidin synttärilahja, mutta jos nyt kuitenkin muistaisi vielä koruin ja hajuveden kera sen lisäksi, hehheh! :D Äiti tosiaan täyttää ensi viikon perjantaina 50 ja sitä varten käytiin vähän mummon kanssa ostoksilla menneenä viikonloppuna (:

Päivittäin haaveilen omasta asunnosta, mutta sitten herään todellisuuteen ja siihen, miten upeaa ja helppoa ja stressitöntä on asua kotona. Jahka tämä koulu on käyty, pitää puskea töitä ja kunnolla sittenkin, tahkota rahaa, maksaa velkoja ja lainaa pois, tehdä tilaa sille uuden elämän aloittamiselle. 

Faktahan on, että se oman elämän rakentaminen ei ole ihan niin helppoa aloittaa, kun on paljon tehtäviä hankintoja, kauhea sisustusvimma, mahdollisesti auto, kaksi koiraa ja kas, menojahan ilmaantuu kuin sieniä sateella! Siinä sitä elämän syvintä sisintä ihan itsessään!

Näin sen vissiin kuuluukin olla :) 

Mä en ole syysihminen ja jälleen tajuan syynkin. Väsy. Koska pimeys. Ei meinaa jaksaa millään ja viimeistään kolmen - neljän kieppeillä oon aivan kanttuvei ja silloinhan se alkaa jo hämärtymään päiväkin, etenkin, jos on tuollainen perus tyypillinen, tympeän harmaa sadepäivä kun tänään(kin) oli.

Onneksi on arjen pieniä iloja, kuten vaikkapa eilinen kampaamokäynti :) Ja tämänpäiväinen, joka oli tosin äidin, mutta kuitenkin :)  

Ja sitten on Riia. Pieni pentu senkun kasvaa ja kaunistuu, neiti tulee jo viikkoa päälle kuukauden perjantaina :) Eli sellainen kuukausi, niin saan hakea hänet kotiin! Se, jos jokin on jännää! En mä sitä oikeasti vielä edes tajua, mitä se oikeasti sitten on, mutta eiköhän siinä onnenkyyneleet vierähdä silmäkulmaan, kun tämä tapahtuu :) 

Riian selfie kasvattaja-mami Suvin avustamana :D

I-H-A-N-A!

Näin jo puoli vuotta sinkkuna elelleenä sitä on alannut arvostamaan erilaisia rakkauden muotoja yhä enemmän, kun ei ole sitä perinteistä parisuhdetta, vaan onkin perhe, ystävät ja koirat, sekä rakkaus kauneisiin asioihin ja musiikkiin. Nekin antavat todella paljon, kun ymmärtää ottaa vastaan ja antautua niiden voimauttavalle energialle :)

Tietynlaista rakkautta on myös omasta itsestä huolehtiminen, vaikkapa hemmottelulla, tai mun tapauksessa ruokavalion muuttamisella parempaan suuntaan :) Tämä uusi ruokavalio on edelleen tuntunut todella hyvältä ja uskon, että tämän olon vakiinnuttaminen olisi mitä viisainta! :) 

Sittenpä törmäsin vielä uuteen blogipostaukseen, jossa vaasalainen Aino heitti haasteen pitää maidoton marraskuu! :) Tuohan iski ja kosahti kunnolla, etenkin kun luin, mitä maito saattaa aiheuttaa suurelle osaa ihmisistä. 

Älysin heti montakin kohtaa omasta itsestäni ja lähdenkin täysillä haasteeseen mukaan toiveena parempi olotila, parempi iho ja kenties jälleen hivenen kevyempi ja terveempi kroppa :) 

Teetä, maitorahkaa ja ananasmurskaa, "sokerina pohjalla" cashew-pähkinöitä <3

Ja kyllä, tässä kohtaa tajuan olevani äärimmäisen onnekkaassa asemassa asuessani vanhempieni ruokittavana, sillä maitoa korvaavat tuotteet eivät ole ihan halpoja ja todella tiukalla opiskelijabudjetilla tekisi tosissaan tiukkaa sovittaa niitä kukkarolle sopiviksi. 

Viljattomuus on ainakin osoittautunut todella hyväksi valinnaksi mulla :) Samoin herkuitta oon porskuttanut ongelmitta nyt kaksi kuukautta, tosi hyvä minä! :)

Onnekseni mun vanhemmille on tärkeää, että voin hyvin ja he sekä kannustavat että tukevat mua näissä ruokavalioasioissa. 

Kiitos <3

Hellurei vaan pitkästä aikaa taas! :) 

Viimeksi kirjoittelin uusista tuulista, nooh, kyllähän siinä oli perää, olin tosiaan viikon Vepsäläisellä harjoittelemassa, mutta, en saanut sielä tehdä sellaisia tehtäviä, joita näytön hyväksytysti läpisaaminen ois vaatinut, joten palasin takaisin RePackin pariin :) 

And yes, it's good to be back! 

Niin se menee, suunnittelet jotain ja kun lähdet sitä toteuttamaan, ei se aina vastaakkaan odotuksia. Näin tällä kertaa :) Vepsäläisellä oli tosi mukava porukka ja olihan se nyt tosi siisti työympäristö, makeita design huonekaluja pitkin myymälää, kyllähän niissä katse lepäsi, mutta muutoin se homma ei sitten vain toimannutkaan.

Noh, ei haittaa yhtään :) Nyt pääsen taas tositoimiin, jotka tosin alkavat heti etäpäivien muodossa :D Ei se kato mitään, onpahan kevyt lasku :) 

Mutta hei, pitkästä aikaa vähän uusia kuvia, on nimittäin tullut jonkin verran lisäiltyä niitä tuonne Instagramin puolelle, joten miksipä ei sitten tännekin, kun kerran tuolla uudella luurilla saa mukavan tasokkaitakin kuvia :) 

Oon muutenkin ollut ensimmäiseen HTC-puhelimeeni tosi tyytyväinen :) Se on hieno, mukava kädessä, siinä on kaikki tarvittavat ominaisuudet, joita pidän tärkeinä ja ennen kaikkea, se ei oo mikään jättiläismäinen halko vaan juurikin mun pieneen käpälään sopivasti istuva ja muotoilultaankin kaunis :) 

Mutta! Niitä kuvia! :) 

Talvi tuli! Varustus kuntoon :)

Ruokavalion laitoin kuntoon viikko sitten maanantaina ja eilen tiistai aamulla ilokseni huomasin, että kropasta oli lähtenyt kaksi kiloa, mitä luultavimmin vain nestettä, mutta huippua silti :) 

Ah, nyt ei tunnu enää pullapitkolta! :D 

Vepsäläisen sisustusillasta nappasin kainalooni Tempurin tyynyn ja BoConceptin ihanat tuikkukipot :)

Annon ihanat Pisara petarit pääsivät pakkauksestaan ja mun unia lämmittämään :)

Pipolle on oikeesti jo käyttöä! :) 

Eilen näin taas Jonnaa, käytiin ihanassa 1 rum och kök- kahvilassa, tuo kuva on nyt viime kerralta, mutta samanlaisen kaakaon join eilenkin, joten saa luvan kelvata! :) 

Mun pieni vauva Riia on jo maistanut kiinteää ruokaa, eli jauhelihaa on päässyt makustelemaan ja oli kuulemmastaan kelvannutkin :) Hieno tyttö! ^^ Pian sille saisikin jo alkaa kattelemaan jonkinsortin pentutaulutinta - ja pantaa, ehkä jotku söpöt pentuvaljaat kanssa :) Odottelen nyt vähän, miten se kasvaa :) Neiti saattaa mahdollisesti jäädä kleiniksi kokonsa perusteella, joten turha hötkyillä varusteiden kanssa yksiä valjaita enempää, mulla nimittäin on jo rinsessalle Hurtan pinkit valjaat - ja hihna, hihiii, en vaan voinut vastustaa! 

Synttärit lähestyy, äidin upea, kaiverruksella varustettu Kalevala korun Suojassa-kaulakoru on paketissa ja hyvässä tallessa, samoin mun toivoma Kalevala korun Sydänsormus, joka tilattiin hyvissä ajoin ja onneksi tuli myös oikean kokoinen :) 

Onhan se tavallaan vähän tylsää, kun sitä yllätysmomenttia ei ole, mutta on se kivempi saada sellainen lahja, josta itse tykkää ja jota sitten myös käyttää / pitää :) 

Mun suklaiset protskumarengit oli ihan täys failure, niistä tuli ihan törkeen kuivia ja mauttomia, ei sitten tehdä marenkeja synttäreille! Perhana vie :D

En aio sielä muutenkaan syödä mitään hyväskää, ihan turha, kun tietää, että joka kerta tulee vaa paha olo ja pöhö päälle! Nyt kun siitä oon huudellut vielä tääläkin, pitää tosissaan sitten kans pitää sanansa! ;) (sehän se idea olikin) :D Hahaa! Mutta hei, oon jo tosi hienosti pitäytynytkin herkuttomuudessani :) Hyvä minä, nimittäin paria poikkeusta lukuunottamatta en oo kajonnut herkkuihin elokuun lopusta :) 

Jee!!! 

Oisko se tältä erää siinä? Vois olla, niin sais mennä kyhäämään lounasta ja pian sitten hakemaan mammaa töistä :) 

Uusia tuulia (:

Joo-oh, kymmenen viikkoa hujahti tuosta noin vaan! Ensimmäinen työssäoppimisjakso loppui perjantaina tuossa naapurissa :) Paljon sai tehdä, monenmoista ja erilaista, myös keittiösuunnittelu saatiin pakettiin :) Toteutus sitten keväämmällä? 

Vielä kerran, olen äärimmäisen kiitollinen koko jaksosta, kiitos! ^^

Jep, maanantaina suoraan uusiin maisemiin ja uusiin hommiin, kun toinen työssäoppimisjakso alkaa Vaasan Vepsäläisellä :) ...Se kun loppuu niin sitten joulu kolkutteleekin jo ovella! Ai vitsit! 

Iik, siihen mennessä meillä jo hääriikin täälä pieni spitzin alku :) 
Neiti on jo reilut 2 viikkoa ja silmätkin auki, hän avasi ne porukasta ensimmäisenä, tuleva mamma on ylpeä :) ^^ 

Lapset 2 viikkoa :) Kuva: Suvi Vesterinen

Riian veli kaipaa vielä omaa kotia, vink vink koiraihmiset ;) 

Uusi puhelin on kanssa sellainen pari viikkoinen, nyt on upea kotelokin suojaamassa uusinta teknistä rakkaudenhedelmääni :) 
Kotelon tilasin MyTrendyPhone.fi-nettikaupasta, hyvä ja edullinen, käykääpä kurkkimassa, mikäli luurinne kaipaa jotain suojakseen, on tuola kyllä paljon muutakin! :)

Kotelo kuin koru, tuumasi äiti :)

Muutenkin on nyt tullut otettua uusia askelia, nimittäin ohhoh, meikäkin loi eilen Instagram-tilin! :D Kauan sitä boikotoinkin, mutta nyt uuden puhelimen ja täten paremman kameran myötä houkutus kasvoi ja eipä sitä paljon tullut mietittyä, näpynäpy ja voilá! :D 

http://instagram.com/virtanenmari/

Semmostakin uutuutta nyt sitten, kun kerta alkaa taas uusi elämänjakso, niin meikäläinen aloittaa huomenna uudella ruokavaliolla, jonka on kynäillyt vaasalainen Aino, personal trainer ja liikunnanohjaaja, hänen blogia on tullut seurattua jo hyvänikaa :) Järkiasiaa ja paljon hyviä vinkkejä :) Suosittelen lukemaan! 

http://a-rou.indiedays.com/

Hyvä muuten kuuluttaa tääläkin, jos meinaa tulla sortumisia ;D 

Ei kyllä mä uskon, että siitä tulee hyvin tuloksia :P Herkkuihin en oo kajonnut, mitä nyt synttäreillä ja kerran kylässä käydessä kaffipöydän antimia hieman maistelin (ihan kohteliaisuudesta vaan, tietty)
Nyt vaan tuntuu, että pakko laittaa syöminen kuntoon ja sitä myöten toi urheilupuoli myös :) Vähän on tullut laiskoteltua taas tällä viikolla, mutta annettakoon se minulle anteeksi :) 

Lauantain herkkuja :)

Lauantaina näin pitkästä aikaa serkkuani, hän pyys mua kahville ja päädyttiin Arnoldsiin, mulle maistui kaakao, lisäksi otettiin herkulliset frozen yougurtit mangokastikkeella, namnam! Eikä ees tarvinnu potea huonoa omaatuntoa, tuo kun ei ole jäätelöä! Vaan jugurttia ;P 

Voi muuten toisaalta olla helpompaakin aloittaa uusi ruokavalio ja tehdä siitä rutiinia, kun nyt alkaa tollainen toisenlainen arki :) 
Kymmeneksi "töihin", pikkusen naapuria kauemmas vieläpä, omat eväät ja myymäläympäristö, pääsee pitkästä aikaa kunnolla asiakaskontaktiin noinkiinkuin face to face ja varmaan se ruotsinkielikin sieltä taas löytyy jostain takaraivon sopukoista :) 

Pitää siis muutenkin vähän ryhdistäytyä, sinne Vepsäläiseen kun ei mennäkään villasukissa ja feikki crocseissa! :D 

Lasit saa kans ottaa taas käyttöön :)

Nojoo! Nyt pitäisi kokeilla, mitä tulee, kun yritän saada aikaan protsku marenkeja! :P Mikäli onnistuu, niitä tarjoillaan mun ja äidin synttäreilläkin marraskuussa :) Sielä on meinaan taas sellastakin juhlahumua sitten, meinaan äidin 5kymppiset ja mun 24v syndet ja isäinpäivä - kaikki samana viikonloppuna :D Heh!