Pakkohan tähän oli tarttua, kun nyt tuntuu olevan jälleen niin tapetilla ulkonäköasiat ja kaikenmaailman tissikohut sun muut ovat jälleen kerran kuohuttaneet mediassa ja somessa.
Itsekin luin Maisa Torpan blogikirjoituksen, joka sai aikaan tissikohun.
No huhhuh.
Sitten näin Sydämen asialla-blogissa ihanan Eevin kirjoittaman jutun, "Minä olen oikea nainen", joka haastaa kaikkia muitakin naisia kertomaan, millaisia naisia he ovat.
Hei oikeesti, iso, pieni, laiha, pyöreä, lyhyt tai pitkä, äiti tai lapseton, me kaikki ollaan niitä oikeita naisia, oli rinnat pienet, suuret tai siltä väliltä.
Millainen nainen minä olen?
Kiltti.
Liiankin kiltti, sinisilmäinen, empaattinen, todella herkkä ja ystävällinen, lämmin.
Olen hellyydenkipeä ja rakastava.
Olen kaunis. Olen nauravainen. Olen iloinen.
Olen huumorintajuinen, olen hassuttelija, olen vitsailija, olen kaksimielinen.
Annan anteeksi, mutten koskaan unohda.
Rakastan ja arvostan perhettäni ja läheisiäni, ystäväni ovat minulle tärkeitä.
Pidän herkuista, eläimistä, astioista, sisustamisesta ja kauniista asioista, musiikista ja kirjoittamisesta. Useimmiten pidän liikunnasta.
Pidän nykyisin myös lapsista, mutten halua omaa perhettä.
Räväkkä.
Olen äkkipikainen ja temperamenttinen. Sanon mitä ajattelen ja usein pulassa sen takia. Usein sanon ennenkuin ajattelen.
Puolustaudun herkästi, olen huono vastaanottamaan kritiikkiä.
Olen ennakkoluuloinen, negatiivinen, itsekriittinen ja ankara, joskus jopa ilkeä itseäni kohtaan, en koskaan muita.
Optimisti ja pessimisti samassa paketissa.
Analysoin ja mietin asioita myös liikaa. Murehdin. Stressaan. Olen epävarma itsestäni. En osaa kävellä korkokengillä enkä meikata itseäni edustavaksi.
Olen laiska. Olen toisinaan myös reipas.
Toivon aina parasta, mutta pelkään pahinta enkä aina uskalla laittaa itseäni likoon, koska kaikkihan voi mennä ihan pieleen.
Koska eihän mikään ole täysin mustavalkoista.
Mihin mussa sitten ensimmäisenä kiinnittää huomion?
Olen 161 senttinen, lyhyt ja muodokas.
Mulla on siniset silmät, toisinaan olen silmälaseilla varustettu ja lisäksi mulla on vallaton tukka, joka muuttaa väriään turhan usein.
Mulla on huono, mutta parantumaan päin oleva, aknesta toipuva iho.
Mulla on pienet ja sirot kädet.
Mulla on kovaääninen nauru ja leveä hymy, jota ennen inhosin.
Kaikki luonteenpiirteeni, kokemukset ja puolet minussa, niin hyvät kuin ne huonommatkin, tekevät minusta juuri sen naisen, joksi olen syntynyt ja kasvanut, jollainen olen tänään.
Minä ansaitsen kultaa. Jokainen ansaitsee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti