Kesän kynnyksellä

Niin, toden totta. Kesä on jo aivan nurkan takana!!

Viime vuoden juhannuksena oli tällaista!

Näin se aika rientää ja taas voidaan melko turvallisesti todeta, ettei takatalvesta taida olla pelkoa :) Tänään se on ollutkin aivan poikkeuksellisen upea päivä, lukuunottamatta hirmuisaa tuulta, joka riepottelee kuin heikkopäinen. Ilokseni se oli kuitenkin lämmin tuuli, eikä sellainen repivä ja kylmä kuin yleensä. Aurinko paistelee ja taivas on sininen, pari hassua pientä pilven hattaraa sielä täälä. Ja lämmin. Jopa yli kahdenkymmenen!

Meillä on täälä Jaden kanssa ollut äiti-tytär laatuaikaa, kun isi/kämppis on kotikonnuillaan Soinissa perheensä luona. Mä olen nauttinut rauhasta, kuunnellut mielimusiikkiani ja laulanut, ei ole tarvinnut kuunnella napit korvilla. Olen tehnyt koulutöitäkin vähän, mutta ei se paljoa meinaa enää napata. Tahtoisi vaan jo mennä ja nauttia kesästä ja lomailla :) Muutama isohko homma pitää vielä hoitaa kunnialla, mutta näin se on, loppurutistus on aivan päällänsä, sillä koulua on jäljellä kokonaiset 8 päivää! Niistäkin päivistä lähiopetusta on vain 4! Huhhui! Pitäisi tehdä laatoituskaaviota, laskea menekkejä, tehdä näyttö palvelun toteuttamisesta, sekä ideakansio sisustustyyleistä eri aikakausina. Tutuksi tulee siis oman ammatin kannalta jälleen uudesta vinkkelistä renessanssi, barokki, rokokoo, uusklassismi, funkkis, jugend, kustavilaisuus ynnä muut mukavat näin muutaman mainitakseni. Työtä riittää siis silläkin saralla, sekä tietenkin tuo muuton valmistelu. Muuttoilmoituksen tein tänään ja virallisesti asunkin sitten Vaasassa 1.6. alkaen, näin sitä siirrytään hiljalleen elämässä eteenpäin.

Tämä kesän korvalla roikkuminen tekee myös "tuhoa" siinä mielessä, että vaatekaupat tursuavat mitä ihanimpia uutuuksia kaikissa ihanan raikkaissa kesän väreissä ja lompakkoa suorastaan polttelee! :D Perjantaina kävinkin kamuni Sallan kanssa Seppälässä, sielä kun on kaikkea ihanaa juurikin nyt ja kuten jo viime viikonloppuna Vaasassa totesin, kaikki mun vanhat vaatteet on ihan tyhmiä :D No, ei nyt ihan kaikki, mutta kummasti sitä haluaisi taas uusia koko garderoobin :D Se nyt ei tokikaan tule kysymykseenkään, mutta sain mä muutaman kivan paidan vahvistamaan keväistä lookkiani :) Ja aina on hyvä haaveilla vähän!

Hiukset saivat uuden räväkämmän värin, kiitos Jonna! Heh, siirryin siis repäisten takaisin tummaan punaiseen, se vaan sopii niin hyvin :) Ja tällä kertaa vastoinkäymisestä oppineena värjäsin tukan uudelleen melkein heti perään kun punanen oli hieman susi ja haalistui heti latvoista, siis oikeesti, kolmessa pesussa!! Eli hankin väriä suojaavan naamion kampaamosta, jota aion ahkerasti käyttää säilyttääkseni punan muuallakin kuin naamalla!

Äitienpäivä meni muuten myös mukavasti, Vaasassa tietenkin oman perheen parissa :) Viikonloppu oli muutenkin ihana, perjantaina näin vanhaa ystävääni Jenniä, älysin juuri, että ollaan tunnettu toisemme lähes 20 vuotta! Vau! Lauantaina olin Jonnan kanssa ja kyllä aika taas lensi, tuli itkettyä itkut ja naurettua naurut. Taattua laatuaikaa siis. Kollattiin mun kaappeja ja naureskeltiin lukioaikaisille esseilleni, kyllä olin säästänyt niitä, onneksi, sillä niistä sai makoisat naurut! :D

Sunnuntaina tosiaan tehtiin iskän kanssa perinteisesti aamupala valmiiksi, keitettiin kahvit ja aseteltiin lahja äitiä odottamaan :) Tänä vuonna aamiaisella syötiin cocktail-piirakoita munavoin kanssa, nam :) Sekä sitten suupaloina tarjottiin iskän tekemiä ihania ja maistuvia salaneuvos-juustopaloja kinkkuleikkeleen kanssa ihanista pienistä tikuista nautittuina :) En tiedä, miksi niitä nimittäisin! :D Kuitenkin! Äiti tykkäsi hirveästi, kun sai tulla valmiiseen pöytään ja tytär tarjoili kahvit ja ojensi lahjapussin :) Sieltä paljastui hulppeat 9 paria sukkia, ihania! Samoin kuin hajuvesi ja hiuksille hoitosuihke :) Hajuvesi jatkoi kiertokulkuaan mummolle, kun minä ja äiti ei kumpikaan niin ihastuttu siihen :D Näin sen täytyykin mennä, eteenpäin sitten, jos ei käytä eikä jätetä kaappiin tilaa viemään ja pölyyntymään :)

Iltapäivällä Joppikin saapui pärrällään ja pian sen jälkeen mentiinkin koko poppoo naapuriin juhlistamaan mummoa, jolla oli samalla syntymäpäivät :) Serkkuni vanhempineen olivat myös parhaillaan sielä, mutta sopu sijaa antoi ja hyvin mahduttiin mummon kyökkiin yhtäaikaa :) Tarjoilut olivat mitä mahtavimmat, (kuten aina) mutta eniten ilahduin siitä, että mummo oli nähnyt vaivaa ja tehnyt voileipiäkin! :) Tuli niin hyvä mieli, sillä mä menin sillä ajatuksella, että teekupposelle siis, vaan eipä tarvinnutkaan tyytyä pelkkään teekupposeen :) Kakut, munkit ja keksit sun muut makeat (sekä tietenkin sipsit) jäivät koskematta, kinkkupiirakkaa otin pienen siivun, sitä en herkuksi laske :) Hyvä minä! Parasta oli se tunne, kun ei tehnyt mieli mitään niistä herkuista! Uskomatonta! :) Mutta totta! Ylpeä saa ja pitääkin olla :)

Nämä kakkukahvikuvat otti Joppi

Ei ne nyt varsinaisesti pahoilta näytä, muttei herkullisiltakaan, olen terve!

Minä elementissäni?

Tänään onkin jo 38 päivä herkkulakkoa! :D Enää 10 jäljellä ja sitten mietin, että laittaisinko uuden haasteen ja nostaisin hieman panoksia... :)

Takasin sitten asiaan, eikös :) Kouluhommat siis saisivat mielellään tulla tehdyiksi, niin saisin hyvällä omalla tunnolla jäädä taas tulevana torstaina Vaasaan kun mennään koulusta vähä kulttuurisoimaan muunmuassa pohjanmaan museoon ja nähdä sitten siihen päälle ihania naisia Jonnaa ja Anna-Kaisaa, joita yhdessä näen harvoin! Aivan liian harvoin, mutta ne kerrat kun nään, on kaiken sen erossa olemisen arvoista, sillä ne hetket, kun ollaan taas kaikki yhdessä ovat kultaakin arvokkaampaa <3 Joskus kliseet on vaan totta :) Perjantaina ollaan sovittu Jonnan kanssa menevämme ettimään mulle pukua/mekkoa/asua Jopin kaksoissiskon häihin kesäkuun alulle :) Odotan innolla!

Sunnuntaina sitten äidin ja iskän kanssa koukkaamaan ainakin tuo karvainen kyytiin ja Tuurin Miljoona Koira näyttelyyn :) Ehkä joku kiva perheruokailu joko matkalla tai kun palataan tänne kämpille :)

...Sitten saakin taas pakkailla ja siivoilla (toivonmukaan ei tarvii niitä koulujuttuja enää tehdä) ja eipä aikaakaan, kun se muutto sitten tulee!

Tänään pitäisi siis vielä vähän ahkeroida, lenkkeillä ja tietenkin jumpata! Tulee 7.päivä 30 Day Shredin 2-tasoa, jes! :P

Tälläisillä ajatuksilla ja kuulumisilla tällä kertaa! :)

Antaa mennä!

Tiedättekö sen tunteen, kun elämä ottaa ja yllättää kertaheitolla niin, että ette tiedä enää, mihin suuntaan olit menossa ennen kun maailmasi heitti häränpyllyä?

Olen miettinyt tätä postausta jo hetken, muttei mulla ole siihen mitään tiettyä kaavaa. Elämä vaan tapahtuu. Siinä kaikki, eikä sitä kannata jäädä vatvomaan liiaksi, kun ei se auta enää kuitenkaan. Enkä tiedä sitäkään, miten järkevästi tämä teksti etenee, mutta menkööt.

Tiedossa iso elämänmuutos, nimittäin muutto Vaasaan vanhempien luokse vähintään vuodeksi, ainakin kunnes valmistun, sillä ennen sitä ei ole mitään saumaa saada tarpeeksi tuloja oman asunnon hankkimiseksi.

Läheisimmät tahot jo tämän tietävätkin, mutta miksi ihmeessä pantata asiaa sen enempää, ihmiset eroavat, eikä siinä mitään. Joskus se on hyvästä, vaikka se kirpaiseekin ensin. Alkujärkytys rysäyttää satasella tajuntaan ja tuntuu, että maailma murenee siihen paikkaan. Näin mustakin tuntui hetken. Sitten mä tajusin kasvaneeni näiden kahden ja puolen vuoden aikana aivan valtavasti. Ja siitä saan kiittää tuota entistä avomiestäni, nykyistä kämppistäni. Hieman ne kyyneleet yrittävät tuola luomien takana tehdä tuloaan, sillä tämä on nyt virallista ja paluuta ei ole. Ja kyllä, itkinhän minä hillittömästi sen ensimmäisen päivän ja seuraavan illankin, kun kaikki tämä mulle selvisi, mutta sittemmin olen yllättävän hyvin pysynyt kasassa, mikä on mun kaltaiselta vahvasti tuntevalta ihmiseltä paljon. On upeaa huomata kasvaneensa ja etenkin se tunne, "kyllä mä pärjään ihan hyvin iteksenikin" on mahtava.

En siis ole missään nimessä vajonnut mihinkään mustaan pohjattomaan syvyyteen, niinkuin olen usein pelännyt, päinvastoin, ajatukseni ovat kirkkaat ja selkeät. En voisi pyytää enempää, sillä tässä ei ole tarvinnut kertaakaan loukata toista, korottaa ääntään, vaan asioista on puhuttu hyvällä fiiliksellä ja toki, surenhan minä ja sureehan hänkin, mutta tämä oli kuitenkin edessä jossain kohtaa. Kaikki ihmiset eivät kuulu yhteen loppujen lopuksi sittenkään, vaikka niin pitkään luulikin.
Kaiho ja haikeus ovat ne tunteet, joiden kanssa elän nyt, mutta tiedän, että ne helpottavat kyllä.

Muistot ovat kalleinta kultaa.

No, tämä kaikkihan tosiaan tarkoittaa muuttoa ja paluuta lapsuuden ja nuoruuden maisemiin, kenties pidemmäksikin aikaa. On hienoa, että vanhemmat tukevat ja auttavat + saan olla taas läheisemmin heidän kanssaan, samoin kuin niiden vanhojen ystävien kanssa, jotka edelleen Vaasassa asuvat. Niin ja kenties alkaa luomaan sitä oikeaa uraakin hiljakseen, katsotaan, minne tämä polku mua vie.
Naurettavaa, mutta alkuun koin tästä valtavaa häpeää, palata nyt 23-vuotiaana vanhempien helmoihin, mutta hei, mitä muutakaan tässä taloudellisessa tilanteessa voisi edes kuvitella tekevänsä? Eikä se ole heikkoutta, vaan viisautta tukeutua läheisten luo, etenkin silloin, kun apua todella tarvitsee, tämän mun päähän hellästi paukautti hyvä ystäväni Salla, kiitos nainen, olet rakas <3

Kaikesta huolimatta, mun vappuni oli toki erilainen, mutta hyvä :) Perhe oli koossa, tehtiin yhdessä ruokaa, nautittiin ja ulkoiltiin kauniissa kelissä. Ympärillä rakkaat ihmiset, koirat ja raikas ulkoilma, mitä enempää voi ihminen tarvita?

Oisin niin tykännyt tästä olemuksesta jo 4 vuotta sitten :) Toki ois voinut meikata tuon miinakentän piiloon :D

Ainiin, tietysti mainitsemisen arvoista on, etten kaipaa sääliä, en tippaakaan en hitustakaan. En kaipaa sitä, enkä tarvitse sitä, mikä myöskin yllätti mut. Tällähän olisi voinut vetää vaikka millaisen marttyyritempauksen, mutta se en ole minä, en enää :) Päinvastoin, olen hyvin voimaantunut, mikäli se on oikea sana. Tuntuu oikealta, joten mennään sillä :D

Okei, palataan taas vaihteeksi sieltä kukkaruukusta asiaan! Olen pysynyt herkkulakossani ongelmitta, piruvie jo 23 päivää tulee täyteen tänään - MITÄ IHMETTÄ? :D Ihan oikeasti, olishan mulla tässä tilanteessa ollut kaikki mahdollisuudet ja kerrassaan mahtavat tekosyyt upottaa suruni kaiken maailman mässäilyyn, niinkun olisin vielä pari vuotta, helvetti, vähemmänkin aikaa sitten tehnyt ! Mutta ei, mä olen vahva, jessus soikoon, tätä vahvemmaksi en ole koskaan itseäni tuntenut. Tässä kohtaa tunnen niin suurta ylpeyttä ja iloa, että ne kyyneleet ovat oikeasti jo lähellä.
Siis, ei tunnesyöpöttelyä (tämän totesin jo eilen facebookissakin) ja aloitin jälleen alusta (flunssan selätettyäni) Jillian Michaelsin 30 Day Shredin ja voi pojat, kyllähän kuukauden treenitauko kadottaa lihakset!
Niitä on nyt siis tullut kivasti lisää tai no, vanhat kai vain elpyneet, tuntemuksista päätellen :D Päivä 3, innolla odotan, miten jaksan!

Iso kiitos tosiaan tuolle miehelle, se on kasvattanut mua valtavasti ja sen kanssa olen saanut jakaa ihan kaiken ja on hienoa, että voidaan elää kämppiksinä tämän kuun loppuun saakka. Eihän se ole samanlaista, tietenkään, mutta lohdullista ja saapa totutella ajatukseen oikeasti ja hyväksyä asian sellaisena kuin se on.
Kaikesta huolimatta, kaikesta epäselvyydestä ja epävarmuudesta huolimatta, elämä on ihan hyvä, enpä olisi koskaan uskonut moista nieleväni :)
Tästä opin, ettei ihmistä tarvitse menettää, vaikka titteli muuttuukin, näin parhaassa tapauksessa :)

Mä seison tukevasti omilla jaloillani, katse eteenpäin, hymy huulillani, elämä, anna tulla vaan, kokeile, mihin pystyt!

Loppuun ne päällimmäiset ajatukset tässä männä viikolla

You're one of a kind ~ Scars make us who we are


Tällaisissa aatoksissa ja tunnelmissa tällä kertaa :)

Pääsiäisen jälkimainingeissa

Noin vain se pääsiäinen tuli vietettyä sielä Vaasan perukoilla :) Flunssan kourissa ja sitkeän sellaisen, eipä se ohi ole vieläkään, mutta selkeästi jo parempaan päin menossa :)
Eikä se pääsiäinen minusta mikään kovin kummoinen juhlapyhä ollut. Meillä se ei juuri näkynyt muussa kuin siinä, että äiti oli ostanu valtaisan määrän karkkia trulleja odottamaan :)
Meillä ei myöskään ollut mitään suuria juhla-aterioita, ihan perus viikonloppu sapuskaa ja kivaa perheen yhdessäoloa, muuta en kaivannutkaan :)


Kaikki jotka seuraa mun kuulumisia ja muita pöljäilyjä facebookissa tietääkin, että olin reipas, enkä kajonnu trullien eväisiin, vaan ne syötettiin mitä suuremmissa määrin mun ihanalle ikilaihalle miehelle <3 No okei, jäi sille sinne vielä eväitä tulevalle viikonlopulle, kun lähdetään taas Vaasas kääntymään, tällä kertaa pääosassa lauantain koiranäyttely Botniahallissa, eli Vaasa KV vuosimallia 2014 tiedossa.

Blogin nimi vaihtui nyt osuvammaksi, koska tuli tunne, etten halua nimen olevan niin koira-aiheinen, kun en kuitenkaan vain koirajutuista kirjoittele, vaikka alunperin se hieman meinasi olla tarkoituksena :) Tämä on kuitenkin paljon kivempi laajempialaisena ja tavoittaa hieman muitakin lukijoita, kuin koiraihmiset, vaikkakin niiltä koirajutuilta ei pahemmin voi välttyä mun blogissani, eikä tarvikaan :) Ne kun on, etenkin tuo oma rinsessa, mukana (enempi tai vähempi) jokapäiväisessä elämässäni :)

LEIKITÄÄN!

Rentouttava loma piti siis sisällään (typerästä flunssasta huolimatta) muunmuassa hienoja hetkiä perheen parissa, pari leffaa, ihanat puusaunan löylyt ja kylmä limppari siihen päälle, herkkuisaa ruokaa, huippureippaan herkkulakossa pitäytymisen, lämpimiä teekupposia, mummon herkkuvoileipiä, Voice Of Finlandin huikea ja oikein ratkennut finaali (Hyvä Siru!) Ja tosiaan, autokin sai vihdoin alleen kesärenkaat ja ihana paappani sen kiltisti pesaisikin. Sitä taisi haitata enemmän kuin mua Volvon säädytön ulkoasu :D Nähtiinpä myös sitä kaveripariskuntaa sunnuntaina koirapuistossa Palosaarella ja sielähän vierähti ihan kivasti aikaa :)

Pääsiäisloma huipentui kuitenkin mukavaan, koko perheen vierailuun Suvilahden koirapuistossa, luonnollisesti pienten koirien puolella. Kuvat otti mieheni Joppi :)

Tytöt <3

Koirapuistoilees maman kaa :) 

Myöskin Hra Pat puistoilemassa :)

Kaunokainen lentoon lähdössä :)

Huomaa kyllä, että tää kevät on edennyt jo hieman pidemmälle, kun päivät alkaa oleen oikeesti päivän pituisia ja aurinkokin näyttäytyy useammin kuin kerran viikossa :) JA SE LÄMMITTÄÄ! <3 Minä joka ennen roikottelin huoletta puolipukeissa pihallakin, olen muuttunut äidin kaltaiseksi vilukissaksi, joka pidän enemmän lämpimästä kuin kylmästä :) Pääsiäisenäkin pörrösukissa ja villasukat niiden päällä vestuussa ollessa... Hehheh! Pienempänä tämä marraskuun lapsi mielsi toisinaan parhaaksi vuodenajaksi talven, kun sai möyrytä iskän kanssa lumessa ja ties mitä kaikkea pöhköä.
Vaan niinpä ne on takanapäin moiset ajat, minä kaipaan aurinkoa ja lämpöä kuin siili laktoositonta kermaviiliä.

Nyt kevään kunniaksi saa myös ja pitääkin alata käyttämään vähän räväkämpiäkin värejä vaatetuksessa, sehän sopii! :) Tänään oli ihanaa heittää niskaan farkkurotsi ekaa kertaa tänä vuonna :P Suunnittelin tekeväni sen jo pääsiäisenä, mutta kylmä. Tänään sai vihdoin sitä eloa ja elämisen iloa munkin arkivaatetukseen :)

Tuskin maltan odottaa, että pääsen tästä lenssusta eroon, on nimittäin jo melkoinen polte aloittaa uudestaan kotitreenit ja jos tosiaan saisi sitä hölkkääkin sinne lenkille, se kun alkoi niin hyvin tuossa aiemmin! Eiköhän se siitä :) Tästä innostuksesta saan kiittää kamuani Idaa, joka aloitti oman inspiroivan bloginsa vastikään ja on jo nyt onnistunut innostamaan ainakin mua taas tarttumaan kuntoiluun ja kyllähän se ruokapuolikin kiinnostaisi, mutta jos nyt asia kerrallaan :)

Täältä pääsette lukemaan Idan innostavaa blogia http://www.nowifeelalive.blogspot.fi/ 


Loppuun vielä muutama lomainen fiilistelykuva :)

Pieni lepotauko :)

Keppiä pitäis vissiin heittää?

Höppänät <3

Aallonpohjaa ja huippuhetkiä.

Elämä on valintoja ja niiden seurauksia. 

Aamulla meinas mennä taju ja oli muutenkin maailman paskin olotila, no onneksi nyt jo paaaaljon parempi :) Ja ei, kyse ei ole krapulasta, sillä se vaatii ensinnäkin humalatilan. Eli mitä todennäköisimmin nestehukka ja liian suuri sokeritasapainon heitto illan ja aamun välillä.

Mutta, mun tapauksessa ei vaan kertakaikkiaan näköjään voi "vähän herkutella" kun mä sitten syön suurin piirtein niin paljon kuin tavaraa riittää ja jälkikäteen olo on senmukainen. 

Megamorkkis siitä, ja syy siihen, miksi ylipäätään lähdin koko herkkulakkoon. Jäljellä on nyt siis vielä 39 päivää + 1 sakkopäivä eilisen sortumisen vuoksi. Tarkoitus oli pysyä vahvana, mutta ei se aina niin vaan onnistukkaan, vaikka ensin itselleen ja muille niin vakuuttelikin. 

Okei, avataanpa asiaa hieman. Tässä taannoin aloitin tosiaan herkkulakon, tarkalleen 9 huhtikuuta :) Kestoksi tuli huikeat 48 päivää, haaste, johon tartuin innolla ja suurella päättäväisyydellä.

Ideana oli, että Herkkulakkohaaste-päivityksen tykkäysten määrä Facebookissa määrittelisi lakon keston päivinä :) Tarkoituksena herättää itteni siitä, että mä en vaan voi "vähän herkutella" ja myös se, että huomaisin, etten mä oikeasti tarvitse sitä mässäilyä elämässäni ja se, miten se tavoitepainon saavuttaminen lähenee päivä päivältä, kun ei ahda itseensä mitään ylimääräistä. Ennen kaikkea kuitenkin se, että kertakaikkiaan se koko homma lähtee käsistä heti kättelyssä. Ehkä sitten joskus aikanaan mä pystyn pitäytyyn siinä, että otan tyyliin sen kourallisen mitä lie karkkia tms ja se riittää koko illaksi, mene ja tiedä. 

Tai sitten alan vaan korvaamaan tähänastiset herkut terveellisemmillä valinnoilla. Kuten vaikka protskuleivonnaisilla, joista muuten löytyy tosi kivasti valinnanvaraa.

Niitä voit makustella täältä: http://www.fast.fi/reseptivihkot/proteiinileivonnaisia/

Asetin pannaan kaikki herkut, kuten karkit, suklaan, keksit, pullat ja leivonnaiset ylipäätään, jälkiruoat, letut yms, lukuunottamatta banaani- ja pinaattilättyä sekä protskuvanukasta, ne kun eivät ole herkkuja, vaikka hyvältä maistuvatkin.

 Jälkeenpäin tuli kuitenkin mietittyä, että haukkasinko liian ison palan purtavaksi.

Okei, tiedän olevani aika ankara itelleni, mutta siihen on syynsä! Ensinnäkin se, että olen ollut sen 20 kiloa isompi kuin nykyään ja herkkulakon myötä painonputoaminen vauhdittui, luonnollisesti. Toiseksi se, että mä en nähtävästi hallitse syömistäni, vaan päästän ohjakset putoamaan.. Sitten lapan sitä tavaraa kitusiini tosiaan ihan vailla päätä ja häntää. Miksikö? Enpähän tiiä. Ja kolmanneksi, en todellakaan halua enää koskaan ikinä milloinkaan päätyä niin suureksi kuin olin. Noista syistä päätin aloittaa tuon lakon. Sipsit, tarkemmin perunalastut oon jättänyt onnistuneesti jo noin 2 vuotta sitten :) Hyvä minä :) nyt pitäisi päästä eroon pikkuhiljaa muistakin paheista :) Toki on hienoa, ettei mulla ole muita paheita kuin herkuttelu, mutta kun sekin on jo niin pirhanan hankala alue hallita. 

Pääasiahan kuitenkin on, että elämästä saisi nautittua, kun ei tämä ole mikään harjoitus, vaan tämä on se näytelmä, joka me eletään, tätä ei saa kirjoitettua uudelleen. Tässä on tosi kyseessä. En siis haluaisi enää ruoskia itseäni ja ottaa hirveästi stressiä siitä, että suuhun saattaa eksyä sellaista, minkä ei pitäisi sinne päätyä. Haluaisin rakastaa ja arvostaa itseäni, helliä ja hemmotellakin toisinaan, mutta miksi sen pitäisi tarkoittaa järjetöntä mässäilyä? Nämä on niitä suuria asioita, joiden kanssa nyt taistelen. Ehkä vuoden päästä asiat ovat aivan toisin, toivottavasti mä tästä nousen, pääsen itseni herraksi ja hyvään rakastavaan ja anteeksiantavaan suhteeseen itseni kanssa :) Niin ja se henkinen kasvuhan ei koskaan ole pahitteeksi :)

Tällä kertaa tällaisten syvällistenkin asioiden äärellä.

~

Mutta oli mulla kyllä kaikesta huolimatta niin älyttömän hauskaa eilen, että ai vitsit!  IHAN paras pääsiäisrieha koskaan :)  Siitäkin huolimatta että petin itseni ja muut täysin ja kärsin siitä suuresti. Turha se on jälkikäteen viisastella jne. 

Eli meillä oli luokan kesken pieni koko päivän ja aikalailla yöhön asti venynyt pääsiäisrieha tuola Kauhajoella meidän kekkereiden emännän kotona sekä siinä lähimaastossa. Tässä muutama maistiainen sieltä :)

Kohteessa!

Dinner is about to be served!

Siis noi karkit!!!! IIIIK! Mä söin niitä monta.

Ihanasti lämmittävä minttukaakao ja kuksa <3

No kun se oli ihan mun värinenkin...

Omat tuomiseni kekkereihin :) Nam!

Ei huonompi kombo :)

Kävi yhteen kuulemma noinkin :)

Kiitos tosiaan vielä kerran illan upealle emännälle suussasulavasta päivällisestä ja koko seurueelle valtavan hauskasta päivästä ja illasta! Oli oleskelua, höpöteltiin yhtä sun toista, herkuteltiin (jossei se jo tullut ilmi), paahdettiin vaahtokarkkeja, käytiin hieman kävelyllä emännän ja koiriensa kera, sekä pöllöiltiin muuten vaan ja pelattiin hauskaa sanapeliä :) Aivan huippua siis! 

Kiitos ihanat <3 

Kotona olin siinä yhden aikoihin yöllä :) Ihana mieskulta oli hereillä ja päästi pikkuisen karvakakaran äitiä vastalle pihalle :) Sielä oli pyykit pestynä ja kuivumassa ja ihana hyväntuulinen mies vaikka kello olikin jo valtavan paljon. Ei parempaa olekaan kun pitkän ja rankanpuoleisenkin päivän jälkeen jakaa ilo rakkaan puolison kanssa <3 

Okei, nyt kun nuo oleellisimmat on selvitetty voidaan siirtyä seuraavaan, eli Vaasailuun! :) Saavuin tänne Jaden kanssa aamupäivällä ja kyllä onkin kiva taas olla vaan :) Toki oon jo toista viikkoa flunssassa, mikä taas pilaa tätä lomafiilistä. Noh, koirat on jälleen aivan ihania ja niitä on taas se kolmen kopla, joten seuraa riittää ja kyllä niitä on vaan hupi seurata :) Jahka tuo ilma illan mittaan tai huomenna on parempi, voisi käydä vähän lenkilläkin. Yli viikkoon en olekaan käynyt, juuri tämän erittäin sitkeän flunssan takia. 

Vielä kun tuo isäntä tulee huomenna perästä tänne vanhempieni luo on mukavaa olla koko poppoo kasassa :) 

Tarkoitus olis nähdä vähän ystäväpariskuntaa ja heidän karvaista kakaraansa siinä sivussa, vaihtaa kesärenkaat, kenties pestä koko auto samalla, nauttia perheen kanssa olosta, saunoa jälleen oikeassa puusaunassa ja fiilistellä kevättä, jos sääennusteisiin on uskominen. Eiköhän tästä reissusta jotain mukavaa saada irti! :)

Pieni reissunainen, tässä vielä kotosalla :)

Kevättä kummastellessa, ihastellessa ja silleiviissiin :)

Heippa vaan taas turhan pitkästä aikaa! :) Olisin mä voinu päivitellä aiemminkin, mutta enpähän ole saanu aikaiseksi, sorry siitä! :)
Nyt kuitenkin pientä päivitystä taas tähänkin blogiin :)

Viimeksi puunailtiin koiraa näyttelyyn ja nuristiin haalareista :) Näyttely tuossa melkein naapurissa meni ihan mukavasti, vaikkei mitään kotiinviemisiä tullutkaan, enkä niitä kyllä oikein kuvitellut saavammekaan, mutta ois ollu kivaa silti :) Jade oli jälleen kerran mamman luottopallo, niin rauhallinen ja lungi tyyppi kun olla ja voi :)

Olimme siis Seinäjoen ryhmänäyttelyssä 8.3. ja sielä avoimessa luokassa, ihan vain me kaksistaan :) Tuomari oli mukava, uusi tuttavuus, oikein kivasti käsitteli koiraani eikä Jade vaikuttanut jännäävän miestä ollenkaan :) Hieno tyttö! Tuloksena näyttelystä oli AVO EH AVK1 eli avoimesta luokasta erittäin hyvä laatuarvostelu ja kun kerta olimme ainoita, olimme siis luokkamme ykkösiä :)

Kuva Janica Raudasoja

Kuva Janica Raudasoja

Päivä oli muutenkin tosi huippu, sillä mummi oli mun ja Jaden kaverina näyttelyssä, sillä aikaa kun iskä ja Joppi kävivät tsuumailemassa samaan aikaan Seinäjoki Areenassa pidetyn moottoripyöränäyttelyn, reilua :) Tapahtumien jälkeen oli ohjelmassa lounas Subwayssa ja sehän maistui :) Iskä tarjosi ja toivotti samalla hyvää naistenpäivää, ihana :) Sittenpä miehet kävi Cittarissa muutoinkin ostoksilla ja minä ja äiti suunnattiin samankaton alla olevaan Seppälään, josta tarttui mukaan muutamat paidat joululahjaksi saadulla lahjakortilla :) Tosi huippu päivä siis kaikinpuolin! <3 Kiitos jälleen oma ihanaakin ihanempi perheeni <3

Tuon jälkeen ollaankin sitten käyty Vaasassakin, perehdytty Amway-yrityksen liiketoimintaan ja minä innolla käyttänyt sieltä hankkimiani aivan superihania Artistryn ihonhoidontuotteita ja tulokset näkyivät - kuten luvattu, viikon päästä käytön aloittamisesta :) Jee! Ehkä vihdoin saan tämän finniturpani kuriin! :)
Ja sielä vaasan kotona oli mummi ihanasti vähän sisustanutkin, oikein kivaa ja pirtsakkaa turkoosia oli ilmaantunut oikein kivasti :) Paras hankinta lienee ylivoimaisesti olkkarin uusi matto, josta taitaa tykätä ihan kaikki, kuten kuvassa köllöttelevä kermaisa ;)

...  Onhan se jo hyvällä alulla! 

Eron huomaa kyllä! :) Nyt ollaan päästy ilmeisesti vaiheeseen, jossa tuotteet on alanneet kunnolla tehoamaan, ja puskevat sitten syvemmistä kerroksista epäpuhtauksia ulos, että pientä kukkimista on havaittavissa, mutta iho on huomattavasti paremman tuntuinen ja näköinen muilta osin :)

Ja sitten sujuvasti toiseen kauneudenhoitoon liittyvään asiaan, hiuksiin! Mä kasvatan ahkerasti tätä heittolettiäni pidemmäksi, koska noin neljä vuotta lyhyttä mallia pitäneenä alan siihen jo hiljakseen kyllästyä :) + se, että lyhyehkö tukka näyttää oikeasti hyvältä, ei todellakaan ole tälläiselle tumpelolle helppo homma :D

Vasemmalla tänään 25.3. otettu kuvatus ja oikealla 8.elokuuta, onhan tuo jo kasvanutkin! Jipii!


Ostin taannoin Herbinan shampoon ja kun ihastuin sen tuoksuun, ostin samasta tuotteesta hoitoaineen ja innolla otin käyttöön ja kas, tukka meni aivan käsittämättömille takuille! Mun tukka ei yleensä koskaan ole takussa, mutta voi pojat sitä ärsytyksen määrää, kun sai tukkaa repiä noilla pestyä :( Noh, avuksi yritin toki käyttää jo ennestään käytössä ollutta Glissin seerumisuihketta kuiville ja hauraille sekä katkeileville hiuksille, mutta eipä se pelastanut vielä pinteestä. Noo, Vaasassa sitten kun ihanan ystävän kanssa kierreltiin ostaria, päätin repästä ja vihdoin ja viimein sain hankittua itelleni Tangle Teezerin! Ja tietty pinkin ;) Ja kyllä voin sanoa, että oli hintansa väärti :)

Aivan ihana toi takkuotus <3 :D Taistelussa takkuja ja kuivia hiuksia vastaan mennään näillä aseilla :) Muuten oon tykännyt, että toi Herbina on aivan ihanaa ja se tuoksu ! Mmmm.... Tuntuu tukka ainakin tykkäävän muutoin, nyt kun ne saa harjattuakin :D Sekin on suhteellisen uutta isommassa mittakaavassa, muutamakin malli on ollut sellainen, ettei juuri oo tarvinnut harjaa tukalle ees näyttää... :D

Kevät näyttäisi tosiaan tulleen, tänäänkin meillä on täälä kämpässä ollut kevyet 24,8 lämmintä - pahimmillaan, eikä ulkona ole edes oikeasti ollut kauhean lämmin! Partsilla auringon paistaessa varmaan oikeasti olikin se 15,5, kun siihen eteläseinään koko päivän aurinko ottaa :) Mutta joo, kivasti on alannut linnut laulaan, päivät piteneen ja tosiaan se lämpö! Oon kaivannut sitä ihan älyttömästi! Yllättäen nytkin on kahdet sukat, kun pitää tota ikkunaa auki pitää, ettei tukehduta tänne... Jalat ja kädet jäässä ja muuten kuuma, näillä mennään :D Kevät on ihanaa aikaa, mutta se myös väsyttää hirveästi! Aamuisin herään edelleen yhtä pirteänä, mutta parin tunnin sisään iskee kooma, jossei ole koko ajan jotain puuhaa ja iltapäivällä se on jotain ihan järkyttävää aina välillä, ei sentäs joka päivä! Onneksi kuitenkin tässä eräänä päivänä saimme kutsun miehen kaksosiskon ja miehensä häihin! Piristi valtavasti ja facebookin puolella siitä jo silloin hihkuinkin :) Sehän tarkoittaa myöskin sitä, että on saatava uusi mekko! Siitä sitten myöhemmin kun ajankohtaista :) Mamma ihana lupasi jo sellaisen kustantaa <3

Tänään oli ihanaa heitellä keppiä tuolle kermapallerolle Jopin kanssa kun tultiin koulusta, toinen pieni viiletti ja pomppi tasahyppyjä kepin perässä, ihana <3 :)

Parit keväiset kuvatukset tähän väliin, huomaatte ehkä, että mäkin pidän tosta turkoosista ainakin pikkuisen :D

Mä en harrasta petaamista, etenkään kun tuo mieskultani aamuisin aikasta useesti jää sinne nukkumaan ku ite jo nousen :) Mun bravuuri onkin vaan avata ovi... ja päästää tuo hirmuinen pikkupeto möyryämään ja herättämään isi! :D  <3

Hänhän siis odottaa joka-ainoana päivänä juurikin aamuisin tuota parasta hetkeä, kun pääsee sinne petiin myllertämään :)

Tuohon tapaan :) <3 

Tämmöisiä meille, eipä tässä juuri mitään sen ihmeempiä! :)  Mukavat viikonjatkot! :) 

Lomaa, flunssaa arkea, pitkiä päiviä, harmautta, plussa-asteita ja koiranäyttelyyn valmistautumista :)

Ajattelin vähän laajentaa tämän blogin sisältöä, sillä pelkillä koirajutuilla tää on hieman tyhjänpäiväistä, kun arkena ei oikein mitään kummallista yleensä tapahdu :)

Tänään aattelin päivitellä nyt parilta viikolta kuulumisia näin perjantaisen vapaapäivän kunniaksi! :) 

Viime viikko meni Vaasassa hiihtolomaa viettäen :) Piruvie, sunnuntaina lähdin kotoa ja maanantaina olinkin sitten illalla jo kipeä, meni loma vähän reisille siinä mielessä, että toi flunssaolo on aina niin perseestä! No, onneksi mun ihana perheeni piti musta hyvän huolen :) Kateltiin leffoja, telkkua, dippailtiin kasviksia, käytiin shoppailemassa niin äidin, kuin mummonkin kanssa :) Eli todella ihanaa laatuaikaa :) Ja kiitos vielä hurjasti kaikesta, mitä sain! <3 Uusi ripsari, vaatteita ja lisää protskuvanukasjauhetta! :)

Loman alkuun näin ihanaa ystävää ja kävästiin sitten Vaasan Amarillossa nauttimassa ihanat Mexican Chicken-annokset :P Olipa hyvää! Ja tämän kruunasi tietenkin Jonnan itsensä leipoma aivan ihana ja suussasulava suklaakakku teen kera :) Kiitos! Oli nannaa :P 

Muutoin oli ihanaa vaan olla kotosalla, käydä koko poppoon kera lenkeillä ja sain seuraa myös reippaasta serkkupojasta Jamista :) Mummolassa sain kolmen vuoden edestä laskiaispullia (eli 3), pari vohvelia ja suklaakonvehtiakin meni kaupaksi, ihanaa oli myös hörppiä pitkän lenkin päälle kaakaota mummon ja serkkujen kanssa :) 

Yhtenä päivänä käytiin makkaranpaistossa, tällä kertaa uimarannalla kun vakiopaikka oli täyteen ammuttu :) :D Vaan ei se hyinen merituuli nyt niin kovaa puhallellut, jottei oltais tarjettu :) Koiratkin sai muutamat suupalat :) Hiihtolomaisin käydään aina makkaraa paistamassa ja yleensä myös Keskisellä, tänä vuonna ei kuitenkaan menty, eikä mulla olis ollut penniäkään rahaa sinne :D 

Mutta, koirat olivat iloissaan ja oli mukavaa olla ihan vain oman perheen kanssa :) 

Mies tuli Vaasaan junalla perjantaina, ai että sitä jälleennäkemisen riemua! <3 Koiratkin meni ihan onnesta sekaisin :D Niin ja samana iltana nähtiin sitten myös kaveripariskuntaa Lauraa ja Juhaa ja niiden Lana-koira oli tietenkin mukana :) Kivaa oli höpötellä olohuoneessa istuskellen, keksejä syöden ja finnrexiä juoden :D Koirat oli edelleen sitä mieltä, että tuo pentu on niiiiiiin rasittava! Pate on kaikista myrtsein, Jade kiljahtelee kakaralle tomeraan sävyyn ja kehottaa pitämään hajuraon sopivana, kun taas Ruska jonkin verran jopa antoi pienen haistella ja vähän se omakin häntä siinä heilui :) Ihana Mamma <3 :) 

Viikonloppu meni sitten perinteiseen tapaan, minä ja Joppi tehtiin porukalla ruoka lauantaina, tällä kertaa chiliranskalaisia ja kanaa kermakastikkeessa, nams! :) Jäkkärinä hedelmärahkaa, eli ihan vaan cocktailhedelmä purkki ja maitorahkaa ja sekasin niin avòt! Sauna oli myös paikallaan lauantai-illan päätteeksi ja tietty saunalimppari!:) 

Loma oli kaikenkaikkiaan todella mukava ja rentouttava, vaikka flunssa piru esti jumpan ja häiritsi yöunia, vaan näin se lienee, että joskus sitä vaan pitää sairastaakin - en kyllä ois piitannut sitten yhtään!

Tuossa tollaset hauskanpuoleiset lomakollaasikuvahommelit lomalta :) 

Tänään onkin sitten mun mielestä ihan eka ihka oikea kevätpäivä, plusasteita on 5,3 ja vettä sataa, on harmaata ja tylsää. Piakkoin pitäis pukea tuo rääpäle haalariin ja lähteä haukkaamaan happea :) 

Tällä viikolla on pirpana jo pesty, sekä harjailtu sen päälle ja tänään oon harjannut siitä melkoisesti lisää hattaraa :) Huomenna avataan meidän näyttelyvuosi Seinäjoen ryhmänäyttelyn merkeissä :) Pitää vielä isin kanssa yhdessä siistiä tassukarvat ja vielä vähän harjailla, tuota untuvaa kun on ihan kaikkialla! Sitten vielä kun imuroittee niin kehtaa päästää taas äitin ja iskänkin tänne :) 

Toivottavasti meille ihan uusi tuomari nyt sitten ihastuisi meiän neitiin ^^

 Mukavaa viikonloppua! :)